Nykyisin puhutaan paljon maallistumisesta, kirkosta eroamisista ja tyhjistä kirkoista. Vallalla on käsitys, että nykyihmistä ei kiinnosta usko eikä uskonto. Monikulttuurisuus ja uskontojen kirjo vaikeuttavat koulujen uskonnonopetuksen järjestelyjä.
Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa haastateltiin Kirkon tutkimuskeskuksen johtajaa Kimmo Kääriäistä. Hänen mielestään ihminen on edelleen kiinnostunut uskonnosta. - Uskonnon luonne on muuttunut, mutta uskonto sinänsä ei ole mihinkään häviämässä. Perimmäiset kysymykset elämän tarkoituksesta ja kuolemasta pohdituttavat yhä ihmisiä, Kääriäinen sanoo.
Kirkolla on tehtävää. Lähimmäisen rakkauden toteuttaminen diakoniatyön keinoin, kuunteleminen ja tukeminen ovat edelleen "muodissa". Kirkon tukea tarvitaan surun ja murheen aikana. Ihminen tarvitsee toivon näkökulmaa epätoivon keskellä. Tämä on koettu viime päivinä Naantalissa. Olemme tarvinneet toisiamme. Ihmiset ovat halunneet auttaa.
On totta, että jumalanpalveluksissa käy vähemmän ihmisiä kuin odotamme. Pitäisikö jumalanpalvelusta taas muuttaa? Pitäisikö järjestää vaihtoehtoisesti erilaisia jumalanpalveluksia eri teemoin? Vai hyväksymmekö vain sen, että tavallisessa jumalanpalveluksessa käydään harvakseltaan ja liikkeelle lähdetään silloin kun tarvitaan apua ja tukea tai joissakin erityistilanteissa. Naantalin kirkko oli viimeksi täynnä lauantain muistoillassa.
